Rengassanasto


PROFIILISUHDE
Renkaan profiilin korkeuden ja leveyden välinen suhde ilmaistuna prosenttilukuna profiilin leveydestä. Jos renkaan profiilin korkeus on puolet sen leveydestä, profiilisuhde on 50 %.

TASAPAINO
Renkaan massan ja pyöräkokoonpanon tasainen jakautuminen, jotta ajo olisi tasaista. Tasapaino saavutetaan sovittamalla painot vanteille ja tasoittamalla renkaan tai pyörän painon epätasainen jakautuminen.

RENKAAN JALKAOSA
Erikoislujasta teräslangasta tehty venymätön reunavaijeri, joka kiinnittää kudoskerrokset, sopii vanteeseen ja pitää renkaan vanteessa.

RENKAAN JALKA-ALUE
Pyörän vanteen sisäreuna-alue, jossa renkaan jalkaosa on laipan vieressä.

VYÖT
Yleensä kumitetuista teräslangoista puristettu useiden rengaslankojen muodostama nauha kulutuspinnan alla vastakkaisissa kulmissa, joka määrittää renkaan halkaisijan ja vakauttaa kulutuspintaa vastustamalla kaarreajon, jarrutuksen ja keskipakovoiman aiheuttamaa muodonmuutosta. Nämä eivät yhdisty renkaan jalkaosaan.

RISTIKUDOSRAKENNE
Rengasrakenne, joka koostuu renkaan jalkaosasta toiseen vinosti kulkevista kerroksista (yleensä kumitettuja kudoslankoja). Yksi kudos asetetaan vinosti yhteen suuntaan ja seuraavat kudokset asetetaan vinosti vastakkaiseen suuntaan, jolloin kudokset ovat ristikkäin. Tätä rengasta kutsutaan joskus myös rättirenkaaksi.

BLT
Raised Black Lettering (kohotetut mustat kirjaimet)

CAMBER
Renkaan pystysuoran akselin ja auton pystysuoran akselin välinen kulma edestä katsottuna.

CAMBER-VOIMA
Renkaan camber-kulman luoma kallistusvoima.

RENKAAN RUNKO
Renkaan runko koostuu kudoksista, jotka antavat renkaalle sen muodon ja rakenteen.

CASTER
Kääntyvän renkaan pystysuoran akselin ja kääntymislinjan välinen kulma sivulta päin katsottuna.

YHDISTÄMINEN
Viiden pääkomponentin yhdistäminen: kumi, nokimusta, pehmitteet, kovetusmateriaalit ja otsonin suoja-aineet muodostavat renkaan kulutuspinnan ja muut kumikomponentit.

KOSKETUSPINTA
Renkaan kulutuspinnan alue, joka todella koskettaa maata. (Katso Kosketusalue.)

KALLISTUSVOIMA
Kääntyvän renkaan lateraalinen kitkavoima, joka toimii päinvastoin kuin keskipakovoima.

PÄÄURAT
Renkaan kulutuspinnan keskiosa.

POIKKEAMA
Renkaan vapaan eli kuormittamattoman säteen ja kuormitetun säteen välinen ero.

SUUNTAVAKAUS
Renkaan kyky kulkea kuljettajan toivomaan suuntaan eikä tiessä olevien urien suuntaan.

DOT
Renkaan sivupinnassa oleva DOT (Yhdysvaltain liikenneministeriö) -koodi

DSST
Dunlop Self-Supporting Technology (Dunlopin itsekantava tekniikka). Kehittynyt rengasrakenne, jonka ansiosta ajaminen on mahdollista, vaikka rengaspaine häviäisi. Vaatii rengaspaineiden seurantajärjestelmän.

EC
Renkaan sivupinnan E-merkintä

KOSKETUSALUE
Renkaan kulutuspinnan alue, joka todella koskettaa maata (Katso Kosketuspinta). Pyörien ja renkaiden samanlaiset merkinnät ja yhteensopiva asennus, jotta rengas ei kuluisi epätasaisesti ja tärinä olisi mahdollisimman vähäistä.

FUL
Full Load (täysi kuorma)

HFS
High speed use at full load (suuri ajonopeus täydellä kuormalla)

REUNAVAIJERIN LUJUUS
Renkaan vyörakenteen lujuus, joka vastustaa keskipakovoimaa ja antaa mitanpitävyyttä.

HSN
High speed use at normal load (suuri ajonopeus normaalilla kuormalla)

EPÄTASAPAINO
Jos renkaan massa ei ole jakautunut tasaisesti vierintäakselin ja pystysuoran akselin kesken, tuloksena on pomppimista (staattinen epätasapaino) tai tärinää (dynaaminen epätasapaino).

TÄYTTÖPAINE
Renkaan ilmanpaine tuottaa vetojännityksen rengaslangoille, jotta renkaat voivat kantaa auton painon.

SISÄKALVO
Renkaan sisällä oleva ohut halobutyylikumikerros, jossa ilma on. Kaikissa Dunlopin henkilöautoille suunnitelluissa renkaissa on sisäkalvo.

LR
Alhainen vierintävastus

RENKAIDEN SEKOITTAMINEN
Erikokoisten, erirakenteisten tai eri luokkaan kuuluvien renkaiden asentaminen samaan autoon. Renkaita ei tulisi sekoittaa. Joihinkin erittäin suorituskykyisiin autoihin suositellaan kuitenkin erikokoisten etu- ja takarenkaiden asentamista. Katso lisätietoja auton käyttöoppaasta.

RENKAIDEN ASENTAMINEN
Renkaiden kiinnittäminen vanteille.

NRM
Normal load (normaali kuorma)

KOKONAISHALKAISIJA
Kuormittamattoman, täytetyn renkaan halkaisija mitattuna toisen puolen pääurasta vastakkaisen puolen pääuraan. Vapaa säde on puolet kokonaishalkaisijasta. Kokonaishalkaisijaa kutsutaan myös ulkohalkaisijaksi.

YLITÄYTTÄMINEN
Rengas on liian täynnä, jos sen painearvo ylittää todellista kuormaa vastaavan painearvon tai valmistajan suositukset.

YLIOHJAUTUVUUS
Auton takaosa lähtee kaarreajossa sivuluisuun ennen etuosaa ja kääntyy alkuperäiseen ajosuuntaan.

OWL
Outlined White Lettering (valkoiset kirjaimet)

KUDOSKERROKSET
Rengasta vahvistavat osat, jotka koostuvat lujista kudoslanka- ja kumikerroksista, jotka ylläpitävät renkaissa tarvittavaa ilmanpainetta auton painon kantamiseksi ja poikkeamien vastustamiseksi.

VYÖRENGAS
Rengasrakenne, joka koostuu renkaan jalkaosasta toiseen kulutuspinnan alla säteittäin kulkevista lankoja sisältävistä kerroksista. Tähän rakenteeseen kuuluu vyö, joka vakauttaa kulutuspintaa ja määrittää renkaan halkaisijan.

KIERROSLUKU KILOMETRIÄ KOHTI
Renkaan mitattu kierrosluku yhden kilometrin matkalta.

RF
Lujitettu

VANNE
Pyörän osa, johon kuuluu syvennys, tuet ja laippa ja johon rengas kiinnitetään.

VANTEEN HALKAISIJA
Henkilöauton vanteen rengasta tukevien jalka-alueiden halkaisija ilmoitetaan yleensä tuumina.

PYÖRIMINEN
Renkaiden järjestelmällinen liikkuminen yhdestä asennosta toiseen kulutuspinnan käyttöiän maksimoimiseksi ja epätasaisen kulumisen minimoimiseksi.

EPÄTASAINEN KULUMINEN
Renkaiden epätasainen pyöreys, joka aiheuttaa tärinää, jota ei voida tasapainottaa.

VANTEEN LEVEYS
Vanteen laippojen välinen etäisyys.

RWL
Raised White Lettering (kohotetut valkoiset kirjaimet)

RENKAAN PROFIILI
Renkaan osa toisesta jalkaosasta kulutuspinnan läpi toiseen jalkaosaan.

PROFIILIN KORKEUS
Kuormittamattoman renkaan jalkaosan ja pääuran keskiosan välinen pystysuuntainen etäisyys.

PROFIILIN LEVEYS
Renkaan sivupintojen välinen etäisyys renkaan leveimmästä kohdasta mitattuna. Jokainen rengaskoko mitataan erityisellä vanteen leveydellä.

SARJA
Renkaan profiilisuhteen määrittely. Jos renkaan profiilisuhde on 60 %, se kuuluu 60-sarjaan.

OLKA-ALUE
Renkaan kulutuspinnan reuna, jossa kulutuspinta yhdistyy sivupintaan.

SIVUPINTA
Jalkaosan ja kulutuspinnan välinen renkaan osa.

SL
Slim Line White Lettering (kapeat valkoiset kirjaimet)

SIVULUISUKULMA
Kuljettajan toivoman suunnan ja todellisen ajosuunnan välinen kulma.

NOPEUSLUOKKA
Kirjainmerkintä, josta ilmenee renkaan nopeudenkestävyys sisätiloissa tehdyssä testissä. Katso lisätietoja eurooppalaisen rengastestin mukaisista standardeista ECE-sääntöjen kohdasta 30.

TL
Sisärenkaaton rengas

AURAUS
Akselille asennettujen renkaiden etu- ja takareunojen välinen ero. Positiivinen aurauskulma tarkoittaa, että etureunat ovat lähempänä toisiaan kuin takareunat ja renkaat kääntyvät sisäänpäin. Negatiivinen aurauskulma tarkoittaa, että etureunat ovat kauempana toisistaan kuin takareunat ja renkaat kääntyvät ulospäin.

KULUTUSPINTA
Maata koskettava renkaan osa. Se on tehty lujasta kumista hyvän vedon ja vähäisen kulumisen takaamiseksi.

KULUTUSPINTAKUVIO
Kulutuspinnan lohkojen, urien, lamellien ja kanavien kokonaisuus, joka parantaa pitoa. Kutsutaan myös kulutuspinnan rakenteeksi.

KULUTUSPINNAN AUKOT
Kulutuspinnan osat, kuten urat ja kanavat, joiden kautta vesi pääsee poistumaan kosketusalueelta.

KULUTUSPINNAN KULUMINEN
Renkaan kulutuspinnan kuluminen, joka ilmaistaan yleensä kilometreinä.

TT
Sisärenkaallinen rengas

SISÄRENKAATON RENGAS
Rengasrakenne, jossa renkaan sisällä on kuminen sisäkalvo vuotojen estämiseksi ja sisärenkaan tarpeen poistamiseksi.

ALITÄYTTÄMINEN
Kun renkaan painearvo on liian pieni kuormaan nähden. Renkaassa on tällöin liikaa poikkeamia, mekaanista taipumista ja lämpöä.

ALIOHJAUTUVUUS
Auton etuosa alkaa kaarteessa luisua sivusuunnassa ennen takaosaa.

PYÖRÄN KOHDISTUS
Katso Kohdistus.